Kuluttajaosuustoiminnan säätiö on keskittynyt lasten ja nuorten tilanteeseen jo kolmena keväänä järjestetyssä asiantuntija- ja kutsuvierasseminaarissa. Vuoden 2019 teemana oli harrastustoiminta syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta. 

Säätiö on historiansa aikana jakanut apurahoina noin 2 miljoonaa euroa, joista merkittävä osa on kohdistettu lasten ja nuorten tukemiseen.

Lasten ja nuorten vapaa-aika – kilpailua vai sosiaalista hyvinvointia?

Nuorisotutkimusseura ry:n vastaava tutkija Mikko Salasuo kertoi puheenvuorossaan harrastamisen merkityksestä perheissä: Historiallisesti katsottuna harrastaminen on ollut keino varmistaa, että lapsista ja nuorista kasvaa kunnollisia kansalaisia. Myöhemmin harrastaminen on nähty vastapainona koululle ja perhearjelle. Toisaalta siitä on tullut kulutusvalinta – keino, jolla vanhemmat hankkivat lapsille erilaisia taitoja ja osaamista. Myös symbolista pääomaa itselleen. 

Salasuo korosti erityisesti lapsilähtöisen harrastamisen merkitystä. Parhaimmillaan matalan kynnyksen harrastaminen voi auttaa lasta ja nuorta kasvamaan sellaiseksi ihmiseksi, joksi hän itse haluaa tulla.

Icehearts – yhteinen matka lapsuudesta aikuisuuden kynnykselle 

Toiminnanjohtaja Teemu Vartiamäki kertoi Icehearts ry:n yhdistävän harrastustoiminnan ja sosiaalityön. Icehearts toimii tällä hetkellä valtakunnallisesti 13 eri kaupungissa. Sen piirissä on ollut mukana yhteensä 650 lasta ja nuorta. Tavoitteena on olla läsnä lapsen arjessa ja auttaa näkemään hyvä sekä itsessä että muissa. 

Apurahatoiminnan vaikuttavuus

Seminaarissa esiteltiin kaksi Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä tukea saanutta hanketta, pikavippiselvitystä sekä Perhekumppani-mallia, ja niiden vaikutusta yhteiskuntaan.

Kuluttajaliiton pikavippiselvitys on Kuluttajaosuustoiminnan säätiön kokonaan rahoittama. Siinä laadittiin kansainvälinen vertailu pikaluottojen tilanteesta ja lainsäädännöstä eri EU-maissa. Lisäksi tuotettiin materiaalia, kuten YouTube-videoita, Pikaluottoesite ja Velkaopas. 

Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell esitteli hankkeen vaikuttavuutta: Lainsäädäntöä on kehitetty suuntiin, jotka vastaavat pääpiirteittäin Kuluttajaliiton toimenpide-ehdotuksia. Tuotetun esitteen pohjalta on eduskunnassa tehty kirjallinen kysymys sekä lakialoite, jota kannatti kaikkiaan 121 kansanedustajaa.

Toisena esiin nostettuna hankkeena oli SOS-Lapsikyläsäätiön Perhekumppani-mallin jatkokehitys ja käytännön testaaminen Varkaudessa, jota Kuluttajaosuustoiminnan säätiö on tukenut yhteistyössä Osuuskunta Tradekan kanssa. SOS-Lapsikylän kehitysjohtaja Kati Palsasen mukaan mallissa perheillä on tukenaan rinnallakulkija eli perhekumppani. Sen tehtävä on varmistaa, että perhe saa tarvittavat palvelut ja avun arjessa. 

Perhekumppani-mallin vaikutukset kohdistuvat sekä perheisiin että kuntatalouteen. Perheiden näkökulmasta koettu hyvinvointi lisääntyy ja syrjäytymisriski vähenee. Kuntatalouden näkökulmasta malli voi säästää kustannuksia ja ohjata kuntia tarjoamaan ennaltaehkäiseviä palveluja korjaavien sijaan. Palsanen kertoi lastensuojelun kustannusten olevan vuositasolla noin 1,1 miljardia euroa. Jo yksi vältetty huostaanotto tuo noin 100 000 euron vuosisäästöt – inhimillisistä vaikutuksista puhumattakaan.